Julkaistu "Lähiruokaa lehmille 2002" -lehdessä Marjatta Perälä, kotieläinagronomi, Oulun Maaseutukeskus MURSKESÄILÖTTY VILJA NAUTAKARJAN RUOKINNASSA
- Tuotantovaikutukseltaan eri tavoin säilötyt viljat eivät merkittävästi poikkea toisistaan ja kuivatusta viljasta märehtijöiden ruokinnassa.
- Säilöntämenetelmän valinta tulee perustua eri vaihtoehtojen taloudelliseen vertailuun tilan olosuhteissa.
- Merkittävin ero ruokinnassa on säilöviljan kuivattua viljaa alempi E-vitamiinipitoisuus ja siitä seuraava E-vitamiinilisästä huolehtiminen.
- Mikäli on käytettävissä sekä kuivattua että tuoresäilöttyä viljaa, on runsastuottoisille lehmille edullista antaa molempia. Vähemmän tuotaville lehmille samoin kuin kasvaville naudoille tuoresäilötty vilja soveltuu ainoaksi vilja-lähteeksi.
|
MAITTAVUUS JA TUOTANTOVAIKUTUS Rakenteeltaan karkea murskesäilötty vilja on edullisempaa pötsin toiminnan ja syljen erityksen kannalta kuin hienoksi jauhettu kuivattu vilja. Toisaalta kuitenkin säilönnän aikaiset muutokset viljan koostumuksessa lisäävät murskesäilötyn viljan sulatusnopeutta ja voivat siten alentaa pötsinesteen pH:ta. Murskesäilönnän käymisprosesseissa jyvän hiilihydraateista muodostuu maito- ja etikkahappoa ja mahdollisesti pieniä määriä myös propioni- ja voihappoa. Sokeripitoisia säilöntäaineita käytettäessä maitohapon muodostuminen on runsaampaa kuin happosäilönnässä. Tämän seurauksena myös maittavuus on sokerirehuilla (melassi ja hera) säilötyllä murskeviljalla jonkin verran parempi. Ruokinnassa on otettava huomioon tuoresäilötyn viljan suurempi kosteuspitoisuus. Esimerkiksi kun lehmälle annetaan 6 rehuyksikön verran viljaa, tarvitaan 6 kiloa kuivattua ohraa, mutta 40 %:n kosteudessa murskesäilöttyä ohraa tarvitaan 8,7 kiloa. Kuiva-aineen korvausluku eli täyttävyys on sama säilöviljalla ja kuivatulla viljalla. Tutkimuksissa ei ole todettu merkittäviä eroja tuoresäilötyn ja kuivatun viljan tuotantovaikutuksessa, kun viljaa annetaan sama määrä kuiva-aineeksi laskettuna. Tämä tulos koskee sekä maidontuotantoa että nuorten nautojen kasvua ja teurastuloksia. VAIKUTUS KARKEAREHUN SYÖNTIIN Joissakin tutkimuksissa murskesäilöttyä viljaa saaneilla lehmillä karkearehun syönti on ollut pienempi kuin kuivaa viljaa saaneilla silloin, kun väkirehun osuus kuiva-aineen syönnistä on ylittänyt 50 %. Tämä saattaa johtua siitä, että kosteana säilötty vilja sulaa pötsissä nopeasti, jolloin myös käymishappoja muodostuu nopeasti ja seurauksena on pötsinesteen pH:n lasku niin alas, että kuitua sulattavien mikrobien toiminta heikkenee. VAIKUTUS MAIDON KOOSTUMUKSEEN Viljan säilöntätavalla on suhteellisen vähäinen vaikutus maidon koostumukseen. Joissakin tutkimuksissa murskesäilötty vilja on lisännyt maidon rasvapitoisuutta kuivattuun viljaan verrattuna. Tämä saattaa johtua siitä, että säilönnän aikana osa viljan tärkkelyksestä hajoaa sokeriksi. Näin lisääntynyt sokerin saanti suosii voihapon muodostumista pötsissä ja tämä taas lisää maidon rasvapitoisuutta. Normaaleilla väkirehupitoisuuksilla ja ruokinnoilla oleellisia rasvapitoisuuden muutoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa. Maidon valkuaispitoisuuteen viljan säilöntätavalla ei juurikaan ole vaikutusta. Seuraamuksia voi tulla lähinnä säilönnän epäonnistumisesta: Huonomman maittavuuden vuoksi väkirehun syönti vähenee ja tämän seurauksen valkuaispitoisuus laskee epäsuorasti alentuneen energian saannin myötä. Samoin voi tapahtua silloin, jos ruokinnan suunnittelussa ja toteutuksessa ei huomioida säilöviljan alempaa kuiva-ainepitoisuutta. SYÖTÖSSÄ HUOMIOITAVA Oleellista on murskesäilöviljan säilyminen moitteettomana sekä säilönnässä että syötön aikana. Pilaantuneessa viljassa arvokkaimpien ravintoaineiden tappiot lisääntyvät, maittavuus huononee ja varana on myös homemyrkkyjen muodostuminen. Siilojen tai laarien koko on suunniteltava sellaiseksi, että riittävä kerros (vähintään 2 – 3 cm) viljaa voidaan syöttää päivittäin pintapilaantumisen estämiseksi. Sopiva avoimena pidettävä pinta on enintään 2 m2 kolmea lehmää kohti. Säilöntämenetelmien vaikutus viljan rehuominaisuuksiin ja tuotantovaikutuksiin
|
Kuivattu vilja |
Propionihappovilja |
Murskesäilötty vilja |
Kosteus-%
Rehuarvo kg/ry
|
14
1 – 1,3
|
15 – 35
vastaa kuivaa viljaa kun kosteus huomioidaan
|
n. 40
1,6 – 2,0
|
E-vitamiinia mg/kg ka Säilyvyys varastossa
Säilyvyys jauhettuna
Käyttö säilönnän jälkeen
Käyttöominaisuudet
Maittavuus
Vaikutus eläinten terveyteen
|
15 – 25 vuosia
viikkoja
heti
pölyää jonkin verran hyvä ei haittavaikutuksia
|
< 5 vuosi
1 – 3 viikkoa
n. 1 viikon kuluttua
ei juuri pölyä
erinomainen
lievä asetonitautia ehkäisevä vaikutus
|
< 5 vuosi
n. 1 viikko
2 – 3 viikon kuluttua
ei pölyä lainkaan
hyvä
ei haittavaikutuksia
|
Vaikutukset muuhun ruokintaan |
ei erityisiä vaikutuksia |
E-vitamiinia lisättävä |
runsaasti käytettynä voi esiintyä säilörehun tai väkirehun syönnin alenemista E-vitamiinia lisättävä |
Vaikutus tuotokseen
Maidon rasva-%:iin
Maidon valkuais-%:iin
|
verranne
verranne
verranne
|
vastaa kuivaa
hieman laskee
hieman nostaa
|
vastaa kuivaa
nousee n. +0,2 %-yksikk.
ei vaikuta
|
Lähteet Rehuviljan tuoresäilöntä, Tieto tuottamaan –sarja no 50 Nautakarjan rehut, Tieto tuottamaan -sarja no 63
|