Menetelmä - Murska
Murska historia

Murskesäilöntä – menestyvän
 karjatilan menetelmä

Murskesäilöntä on kustannustehokas tapa tuottaa laadukasta rehua kaikenlaisille tuotantoeläimille. Se parantaa kannattavuutta leikkaamalla kustannuksia ja parantamalla eläinten tuottavuutta. Murskesäilöntä sopii käytännössä kaikille viljelykasveille, kuten ohralle, kauralle, vehnälle, maissille, herneille, pavuille ja seosrehuille. Seosrehuja tehtäessä kannattaa muistaa eri lajien erilaiset valmistumisajat.

Murskesäilönnän edut sinulle

  • Ei kuivatuskustannuksia
  • Maittava ja pölyämätön 
  • Pienet työvoimakulut
  • Jopa 30 % suurempi sato lajikevalinnoilla ja pienemmillä satotappioilla
  • Pienempi CO2-jälki kuin kuvatulla tai jauhetulla viljalla
  • Lyhyempi altistusaika mykotoksiineille
  • Puinti 2–3 viikkoa aiemmin, kosteus 30–45 %
  • Pidempi puintikausi, pienempi sääriski
  • Ruokinnan voi aloittaa noin kolme viikkoa säilönnän jälkeen
  • Säilöntäkulut pienenevät huomattavasti kuivaamiseen verrattuna
  • Kasvukaudesta riippuen on mahdollista nopeutta kylvö-puinti -sykliä

Energia- ja hiilijalanjälkilaskuri

Syötä tilasi tiedot

Tonnia

/ Litra

%

/ Tonni

kW

/ Tonni

/ Tonni

Perinteinen kuivaus ja jauhatus

Kuivauskulu/vuosi

Kuivauskulu/tonni

Murska siilo

Menetelmäsumma/vuosi

Summa/tonni

Säästö vuodessa

Murska tuubi

Menetelmäsumma/vuosi

Summa/tonni

Säästö vuodessa

CO2-Päästöt yhteensä

Murska tCO2

Kuivaus tCO2

Säilömällä murskeviljasi muovituubiin

  • Et tarvitse siiloja ja kuivureita
  • Vilja on samassa työvaiheessa litistetty ja säilötty
  • On helppoa ja nopeaa
  • Sinulla on tuottavin viljan säilöntämenetelmä

Vähemmän mykotoksiineja

Murskesäilöntä kannattaa

Murskesäilöntä – kuinka se toimii?

Murskesäilönnässä vilja säilötään rehuksi luonnonmukaisesti maitohappokäymisellä. Murskattu rehuvilja edistää tuotantoeläinten terveyttä sekä säästää kuluja viljelyssä, sadonkorjuussa, kuivatuksessa ja varastoinnissa.

Murskesäilönnässä vilja puidaan aiemmin ja kosteampana kuin tavallisesti. Puitu vilja rikotaan ja litistetään Murska-myllyllä. Säilöntäainetta lisätään tyypillisesti 3–5 litraa per tonni. Murskattu vilja säilötään ilmatiiviiseen muovituubiin, laakasiiloon, torniin tai aumaan.

Puinti

Murskesäilöttävä vilja viljellään samalla tavalla kuin kuivattava vilja, mutta se korjataan 2–3 viikkoa aiemmin keltatuleentumisasteella. Viljan kosteus on tällöin tyypillisesti 30–40 prosenttia. Viljan energia- ja proteiinipitoisuus ovat tässä vaiheessa korkeimmillaan. Aikainen puinti mahdollistaa myöhäisten ja satoisampien lajikkeiden viljelyn. Myöskin lannoitteita ja lantaa voidaan käyttää joustavammin. Puinti voidaan tehdä huonommallakin säällä, koska pieni kosteus ei haittaa.

 

Puinti

Murskaus

Viljaa ei tarvitse kuivata ennen murskausta, mikä säästää paljon energiaa. Vilja murskataan Murska-myllyllä heti puinnin jälkeen. Murskesäilöntä voidaan tehdä joko pellolla tai maatilalla riippuen siitä säilötäänkö murskattu vilja esimerkiksi muovituubiin tai siiloon. Murs- kauksessa muodostuu paljon vähemmän pölyä ja melua kuin viljan kuivatuksessa.

 

Murskaus

Säilöntä

Murskattu vilja säilötään ilmatiiviisti muovituubiin, laakasiiloon, aumaan tai tornin. Säilyvyys perustuu maitohappokäymiseen. Maitohappokäymiselle luodaan ihanteelliset olosuhteet, kun murskatun viljan pH lasketaan neljään ja vilja pakataan ilmatiiviisti.

Tuubitus

Ruokinta

Murskevilja on erinomaista rehua naudoille, sioille ja siipikarjalle. Murskevilja voidaan jakaa eläimille paljaaltaan, naudoille appeen osana tai sioille liemirehuna. Murskeviljan ravintoarvot ovat paremmat ja toksiinipitoisuudet pienemmät.

 

Ruokinta

Murskesäilöntä keksittiin yli 50 vuotta sitten

Viljan murskesäilönnän keksivät syksyllä 1969 ylivieskalaiset Aimo ja Gunnar Korte. Heidän

viljankuivurinsa oli rikkoutunut, mutta veljekset tiesivät, että kosteaa viljaa voisi säilöä kuten nurmirehua, kun sen ensin murskaa. Säilöntämenetelmän oli keksinyt ja tehnyt kuuluisaksi nobelisti Artturi Ilmari Virtanen muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin, mutta aiemmin sitä oli käytetty vain nurmirehulle. Koska 1969 litistemyllyjä ei ollut saatavilla päättivät veljekset rakentaa sellaisen itse. Ensimmäinen valssimylly tehtiin yhteistyössä naapuritilan kanssa. Aimo Kortteen Konepaja Oy sai alkunsa.

Valssimyllyn käyttö vaikeana hallasyksynä pelasti tilan ja tämä huomattiin pienellä paikkakunnalla. Veljekset saivat tilauksia kiinnostuneilta isänniltä. 

Konepajan myynti kehittyi nopeasti koko Suomeen ja vienti aloitettiin 1980-luvulla Ruotsiin ja Iso-Britanniaan. Nykyisin Murskan tuotteita käytetään yli 40 maassa. Kauniin ja huomiota herättävän violetin värinsä Murska sai yhteistyössä arvostetun suomalaisen muotoiluinstituutin kanssa.

2017 yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos, jolloin Aimon tytär Terhi nousi yrityksen johtoon.

 

Murska historia

Murskeviljan tuubisäilöntä – Kustannustehokkain säilöntämenetelmä

Murskeviljan säilöminen muovituubiin on kustannustehokas ja yksinkertainen säilöntämenetelmä. Tuubisäilönnässä ei tarvita kiinteitä rakenteita ja tuubien kokoa voidaan vaihdella sadon mukaan. Työskentely on joustavaa, koska murskaus ja säilöntä voidaan keskeyttää milloin tahansa ja jatkaa sitä myöhemmin. Tuubitus on myös nopeampaa, helpompaa eikä niin sääherkkää kuin rehun säilöminen siiloon tai aumaan.

Tuubitus

Maito- ja lihanaudat

Murskevilja on ravintoarvoiltaan parempaa märehtijöille kuin kuivattu vilja. Murskeviljalla voidaan korvata kuivattu vilja täysin ruokinnassa. Useiden tutkimusten mukaan murskeviljalla voidaan saavuttaa jopa 11 prosentin lisäys maidontuotannossa ja jopa 6 prosentin lisäys lihantuotannossa.

Siat

Murskeviljaa voidaan antaa sioille sellaisenaan, mutta se sopii täydellisesti myös liemiruokintaan. Murskeviljassa on vähemmän E-vitamiinia, mutta sulavaa fosforia enemmän.

Siipikarja

Murskevilja on paljaaltaan maittavaa rehua siipikarjalle. Murskevilja parantaa broilereiden päiväkasvua ja rehun hyötysuhdetta, koska murskevilja sisältää 25 prosenttia enemmän energiaa kuin kuivattu vilja. Lysiinin, treoniinin ja fosforin sulavuudet ovat murskesäilötyssä viljassa parempia kuin kuivatussa viljassa.


Murskesäilöntä pähkinänkuoressa

  • Satoisien ja myöhäisten lajikkeiden käyttö mahdollista
  • Pui 2-3 viikkoa normaalia aikaisemmin keltatuleentumisasteella, tavoitekosteus 30-45 %
  • Murskaus suoraan pellolla tai varastointipaikalla tarkoitukseen kehitetyllä Murska-myllyllä
  • Käytä AIV-säilöntäainetta 3-5 l/t
  • Varastointi laakasiiloon, aumaan (muovitus sekä huolellinen painotus ja peittäminen), muovituubiin tai tornisiiloon
  • Ruokinnan voi aloittaa n. 3 viikon kuluttua säilönnästä
  • Suotuisilla kasvuvyöhykkeillä kylvö-sadonkorjuusykli lyhenee – hiilensidontakyky kasvaa

Murskesäilönnällä hyvää ja edullista rehua

  • Murskevilja sopii erinomaisesti seosrehuruokintaan
  • Murskevilja sopii kaikkien kotieläinten ruokintaan
  • Murskeviljalla on hyvä rehuarvo
  • Voidaan käyttää myöhäisempiä lajikkeita ja korjata vilja huonommallakin säällä
  • Voidaan hyödyntää tehokkaammin karjanlantaa
  • Rehuyksikkö edullisempi kuin kuivalla viljalla
  • Kuivauskapasiteetti ei rajoita korjuuta
  • Murskesäilöntä jatkaa puimurin käyttöaikaa syksyllä
  • Parempi fosforin hyväksikäyttö sioilla ja siipikarjalla
  • Sopii hyvin liemiruokintaan
  • Murskesäilötty vilja ei pölyä
  • Energiaa säästävä rehuntekomenetelmä
  • Vähentää toksiinipitoisuuksia
Siirry takaisin sivun alkuun